Miksi vietämme ruokavuotta?

Marttojen teemavuodet 2025 ja 2026 vietetään ruoan merkeissä. 

Ruoka on meille hyvin henkilökohtainen mutta myös arkinen asia. Teemme päivittäin useita valintoja siitä, mitä haluamme syödä ja mitä jätämme syömättä. Ruoka on iso osa kulttuuria, ja siihen liittyy paljon muistoja, mieltymyksiä ja asenteita. Ruokaa harrastetaan, ja monelle se on myös toimeentulo. Ruoalla osoitetaan rakkautta – se on osa arkea ja juhlaa. 

Marttajärjestö otti käyttöön teemavuodet vuonna 1933, jolloin teemana oli raakaravinto. Ruokaan liittyviä teemavuosia on ollut sen jälkeenkin, kun on vietetty muun muassa Vihannesvuotta ja Ravitsemusvuotta. Seuraavat kaksi vuotta vietämme taas ruoan parissa: Vuosille 2025–2026 olemme valinneet kaksi näkökulmaa: Muutos lautasella ja Yhteisessä pöydässä. 

Muutos lautasella -teemassa syvennymme tekoihin, joita juuri nyt tarvitaan: Vähennämme eläinperäisten tuotteiden kulutusta ja lisäämme kasvipainotteista syömistä. Kannustamme myös muita tekemään samoin. 

Teemavuosiin liittyy vahvasti myös yhdessä syömisen tuoma ilo. Ruokavuodet ovatkin täynnä monenlaisia tapahtumia, tarinoita, vinkkejä ja ruokaohjeita. Toivomme, että jokainen saa uusia taitoja ja ajatuksia sekä maistuvia ruokamuistoja, joita voi jakaa oman lähipiirinsä kanssa. 

Yksinkertainen periaate 

Marttojen ruoka- ja ravitsemusneuvonnan tavoitteena on opastaa ihmisiä terveellisten ja kestävien ruokavalintojen pariin. Ruokailutottumuksia muuttamalla voidaan parantaa kansanterveyttä sekä yksittäisten ihmisten terveyttä. 

Marttojen neuvonta pohjautuu kansallisiin ravitsemussuosituksiin. Uudet suositukset julkaistiin viime vuoden lopulla, ja nyt on oiva aika laittaa teoria käytäntöön. Järjestönä olemme mukana neuvomassa, kuinka ravitsemussuositukset otetaan osaksi arkista ruokailua. 

Terveyden lisäksi globaalit ympäristökriisit, kuten ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, haastavat meidät tarkastelemaan tottumuksiamme. Ruoan aiheuttamat ilmastopäästöt muodostavat noin viidenneksen kotitalouksien kokonaishiilijalanjäljestä. 

Sekä ympäristö- että terveysnäkökohdat otetaan huomioon, kun noudatetaan yksinkertaista periaatetta: lautaselle mahdollisimman paljon kasviperäisiä tuotteita, kuten palkokasveja, viljatuotteita, kasviksia, marjoja ja hedelmiä, sekä vastuullisesti kasvatettua tai kestävästi kalastetuista kalakannoista pyydettyä kalaa. 

Se, mitä syömme, kertoo tarinaa siitä, mistä tulemme ja mitä arvostamme. Tästä syystä syömisen tapoja ei ole helppoa muuttaa. Ruokakulttuurimme on kuitenkin elävä kokonaisuus, jota luomme omilla päivittäisillä valinnoillamme. Muutos kohti kestävää ruokavaliota vaatiikin muutoksia ruokajärjestelmän lisäksi jokaiselta henkilökohtaisesti. Toivottu tulevaisuus luodaan tämän päivän valinnoilla ja teoilla. 

Tietoa ja taitoja tarvitaan 

Jotta muutos olisi mahdollinen, tarvitsemme tiedon lisäksi taitoja. Keskeinen osa Marttojen ruoka- ja ravitsemusneuvontaa onkin neuvoa ja opettaa ruoanvalmistukseen liittyviä taitoja. Kun meillä on taitoja, pystymme tekemään terveellisiä ja ympäristöä kunnioittavia ruokavalintoja. Tiedot ja asenteet muuttuvat käytännöksi: vastuullisiksi ostopäätöksiksi ja maistuviksi ruoiksi kotikeittiöissä. 

Aina kannattaa haastaa itsensä oppimaan uutta. Kokeillaan maukkaita kasvisruokia ja lisätään palkokasveja lautaselle. Jaetaan yhdessä maittavia kasvipohjaisia ruokakokemuksia, jotka puhuttelevat myös niitä, joille kasvipohjainen syöminen ei vielä ole arkea. 

Marttojen teemavuodet täyttyvät tapahtumista! Maaliskuussa martat kokoontuvat samaan aikaan eri puolilla Suomea Papubileisiin. Huhtikuussa olemme mukana Helsingin ruokamessuilla ja syyskuun Marttailuviikolla kannustamme syömään kasviksia Kaalivallankumous-tapahtumissa. 

Maistetaan rohkeasti uutta, iloitaan kestävistä valinnoista ja – ennen kaikkea – nautitaan ruoasta!