Monet kulutustavat opitaan lapsena – Millainen on sinun rahatarinasi?

Muistatko ensimmäisen kerran, kun sait itse valita, mihin saamasi markan tai euron käytit? Aloita tutustuminen omaan rahatarinaasi lapsuusmuistoistasi.

Millainen rahankäyttäjä olet? Jos sinua kiinnostaa oman rahankäyttösi ruotiminen, kannattaa aloittaa omasta henkilöhistoriasta. Löydät ehkä elämäpolkusi varrelta kokemuksia ja oppeja, jotka ovat muokanneet sinusta nykyisenkaltaisen rahankäyttäjän.

Monet rahaan liittyvät tavat ja ajatuskulut, tiedostetut tai alitajunnasta kumpuavat, on opittu. Lapsuudenkokemukset ovat voineet olla opettavaisia, mutta niistä on voinut muodostua myös rahaan liittyvää stressiä. Sen lähdettä ei välttämättä tunnista, ellei sitä pysähdy pohtimaan.

Pihi vai rento?

Samassa perheessä kasvaneista ihmisistä ei suinkaan tule automaattisesti keskenään samanlaisia rahankäyttäjiä. Voitte sisarusten kesken keskustella muistoistanne ja tunnistaa, miten yhteiset lapsuudenkokemukset ovat itse kuhunkin vaikuttaneet.

Omaan rahatarinaan tutustumalla on helpompi myös ymmärtää muiden valintoja. Vanhempien harkitseva rahankäyttö on ehkä tuntunut turvalliselta, ja tätä tapaa haluaa jatkaa itsekin. Toinen perheenjäsen puolestaan on saattanut kokea säästäväisyyden ahdistavana pihiytenä ja suhtautuu itse rahaan rennommin.

Sama huomio tulee esille Sanna Kajander-Ruuthin kirjassa Laman lapset. Siinä puhutaan 1990-luvun lama-ajasta, jonka aikana moni perhe menetti omaisuutensa ja kotinsa sekä vanhemmat työnsä. Pahimmillaan läheissuhteet hajosivat.

Aikakauden jäljet näkyvät tuolloin lapsuuttaan ja nuoruuttaan eläneiden myöhemmässä rahakäyttäytymisessä: Niukkuuden kokeneet haluavat ehkä pitää raha-asiat tiukasti omissa käsissään. Toiset käyttävät saamansa rahat saman tien, asenteella ”niin pitkään kuin rahaa on, sitä kannattaa käyttää”.

Ota puheeksi

Kannattaa pohtia, mitä rahaan liittyvää olemme oppineet vanhemmilta sukupolvilta, ja miten nämä opit soveltuvat tähän päivään. Ovatko vanhempien periaatteet esimerkiksi velanottoon tai säästämiseen päteviä tänään?

Raha on yhä monessa perheessä tabu. Puhumattomuus voi ahdistaa ja saada aikuisenakin välttelemään rahaan liittyvää keskustelua. Raha ei kuitenkaan ole itseisarvo vaan väline, eikä siitä puhumista kannata vältellä.

Kun perehdyt omaan rahatarinaasi, saatat tehdä oivalluksia ja löytää selityksiä nykyiselle rahasuhteellesi. Tämä on hyvä lähtökohta keskusteluille läheistesi kanssa ja avaa näkymiä siihen, mitä pidätte elämässä tärkeänä.

Aikakauden jäljet näkyvät

Myös yhteiskunnan kulloinenkin tila jättää jälkensä yksilön rahatarinaan. On tutkittu, että sukupolvi ja historiallinen ajankohta, jossa esimerkiksi on opetellut ensimmäistä kertaa itsenäistä rahankäyttöä, vaikuttaa siihen, millaisiksi taloudelliset resurssimme muodostuvat myöhemmin.

Joskus tietyn aikakauden tapahtumat sanelevat toiminnan reunaehdot yksilön omien päätöksien sijaan. Jopa se, millaisessa ajanjaksossa vanhempamme ovat eläneet, saattaa vaikuttaa seuraavan sukupolven elämään. Tiedetään esimerkiksi, että 1980-luvulla syntyneillä ei ole ollut samanlaista keskitulojen nousua, kuin esimerkiksi vielä 1970-luvulla syntyneillä on ollut, suurista ikäluokista puhumattakaan. Kaikki rahaan liittyvät asiat elämän varrella eivät siis selity henkilökohtaisilla ominaisuuksilla tai valinnoilla.

Unelmat pelissä

Rahatarina ei ole vain menneisyyden pohtimista, vaan sen kautta kannattaa miettiä myös omaa nykyistä voimavaraverkostoaan. Miten raha sinulla liittyy voimavaroja antaviin ja niitä vieviin asioihin?

Raha ja sen mahdollisesti aiheuttama stressi vaikuttavat haaveisiimme: Siihen, mistä unelmoimme ja mitä suunnittelemme. Siihen, löydämmekö itsestämme voimia uskoa tulevaan ja uskommeko muutoksen olevan mahdollinen.