Susanne Innes-Stubb: “Haluan tuoda ihmisiä yhteen”

Tasavallan presidentin puoliso Suzanne Innes-Stubb on Marttojen 125-juhlavuoden suojelija. Hän kantaa huolta nuorten mielenterveydestä ja kehottaa marttajärjestöäkin tekemään osansa:

– Ihmisten yhdistäminen kasvokkain on asia, jossa Martat voi kannustaa nuoria ihmisiä.

Suzanne Innes-Stubb vastasi sähköpostitse Martat-lehden kysymyksiin marraskuussa 2024.

1. Miten vuosi Marttojen suojelijana ja presidentin edustustehtävissä mukana olleena on kulunut?

– Viimeisten kuukausien aikana olen saanut oppia Marttojen toimintaa ja ymmärtää, miten arvokas voimavara olette niin nuorille kuin vanhoille ihmisille Suomessa. Odotan oppivani järjestöstä vielä lisää tulevaisuudessa.

– Viimeiset kahdeksan kuukautta tasavallan presidentin puolisona ovat olleet kiehtova oppimismatka. Tunnen olevani hyvin etuoikeutettu, kun olen saanut osallistua moniin erityisiin tapahtumiin niin kansainvälisesti kuin kotimaassa sekä saanut tavata monenlaisia ihmisiä. Mutta olipa kyseessä sitten valtionpäämies tai veteraani, kansalaisjärjestön edustaja Kiinassa tai Suomessa, ihmiset ovat loppujen lopuksi vain ihmisiä – yksilöinä kiehtovia.

2. Mitä olette oppinut ja kuullut kansalaisilta suomalaisesta yhteiskunnasta?

– Olen hyvin vaikuttunut eri alojen ihmisten omistautumisesta ja luovuudesta auttaa muita ja ylläpitää oikeuksia, esimerkkeinä kunnallinen tuki lasten oikeuksille ja taiteilijoiden työ tietoisuuden lisäämiseksi naisten oikeuksista. – Olen oppinut paljon myös siitä, miten suomalainen yhteiskunta keskittyy vihreään siirtymään ja etsii kestäviä ratkaisuja. Monia innovatiivisia lähestymistapoja otetaan koko ajan käyttöön. Yritykset puhuvat ponnisteluistaan kiertotalouden parissa ja opettajia tuetaan kestävän kehityksen sisällyttämisessä opetussuunnitelmaan kaikissa oppiaineissa (ei vain biologiassa tai maantiedossa).

3. Miten suomalainen ruokaperinne eroaa oman kotimaanne ruokaperinteestä?

– Suomalainen ruoka keskittyy enemmän kalaan, mistä pidän, sillä en syö lihaa, sekä marjoihin, joita rakastan. Muilta osin suurin ero on kahvin juonti (Suomi) teen sijaan (Iso-Britannia). Täytyy ottaa huomioon, etten ole asunut Iso-Britanniassa 26 vuoteen, joten en tiedä, miten ruokaperinteet tai ravintolakulttuuri on kehittynyt siellä sen jälkeen.

4. Minkälaisiin asioihin haluatte tulevaisuudessa vaikuttaa? Minkälaisten asioiden parissa olette työskennellyt ja mitä ajattelette nykyisestä työstänne yliopistolla?

– Haluan tuoda ihmisiä yhteen, jotta voimme lisätä keskinäistä ymmärrystä ja ratkoa tulevaisuuden ongelmia yhdessä. Urheilu ja musiikki ovat intohimojani, joten olen erityisen kiinnostunut näkemään, miten urheilu ja musiikki voivat tuoda ihmisiä yhteen. Olen myös kiinnostunut työskentelemään nuorten parissa, etenkin heidän, jotka kokevat itsensä syrjäytyneiksi tai joiden mielenterveys on vaarassa. Olenkin jo mukana useissa nuorten parissa työtä tekevissä järjestöissä. Toinen erityinen mielenkiinnon kohteeni on lähisuhdeväkivalta. Se on aihe, josta meidän täytyy puhua avoimemmin Suomessa. Järjestin pari kuukautta sitten pyöreän pöydän tapaamisen oppiakseni aiheesta enemmän alan ammattilaisilta.

– Työni Aalto-yliopistossa keskittyy liiketoiminnan vaatimustenmukaisuuteen ja etiikkaan. Valmistelen parhaillaan kurssia, jota tulen opettamaan keväällä. On hyvin mielenkiintoista siirtyä liike-elämästä akateemiseen maailmaan – tahti on hitaampi, mutta on paljon enemmän aikaa ajatella, lukea ja syventyä aiheeseen. Odotan myös innolla kuulevani opiskelijoiden mielipiteitä kurssin aikana.

5. Martoilla on juhlavuoden teemana metsä. Mitä se merkitsee teille?

– Rakastan metsää – se merkitsee minulle rauhaa, hiljaisuutta ja luontoa. Käyn ulkovalmennustunnilla, joka järjestetään metsässä. Kun tekee punnerruksia nenä männynneulasissa tai halaa puuta parantaakseen voimaa käsivarsissa ja jaloissa, tuntee todella olevansa läheisessä yhteydessä luontoon. Se on sekä rentouttavaa että motivoivaa.

6. Martat ovat mukana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta, varautumista ja omatoimista varautumista vahvistavissa työryhmissä ja verkostoissa. Miksi nämä aiheet ovat tärkeitä kansalaistaitoja?

– Aina on hyvä varautua hätätapauksiin, olipa kyseessä sitten asia, joka koskettaa yksilötasolla tai laajemmin yhteiskuntaa. Valmistautuminen auttaa vähentämään epävarmuuden aiheuttamaa stressiä sekä käytännössä parantaa kykyä selviytyä vaikeasta tilanteesta.

7. Kotitalousneuvontajärjestönä ja kansalaisyhteiskuntaa vahvistavana toimijana marttajärjestön työlle on ollut tarvetta jo 125 vuotta. Mitkä ovat mielestänne sellaisia asioita, joihin meidän tulisi tulevaisuudessa kiinnittää erityistä huomioita?

– Meidän tulee kiinnittää huomiota nuorten mielenterveyteen, joka on heikentynyt viime vuosina, etenkin koronaviruspandemian jälkeen. Nuorten yksinäisyys näyttää myös olevan yksi eniten heitä koskettava asia tällä hetkellä. Tämä käy ilmi UNICEF:in ja Brand Ukrainen tutkimuksesta. Ihmisten yhdistäminen kasvokkain on siis asia, jossa Martat voi edelleen kannustaa nuoria ihmisiä.