5 vaatteen vuosi muutti ajattelua – Heräteostokset jäivät pois

Ensin iski ilmastoahdistus, sitten alkoi pikamuoti suututtaa. Elina Sydänmaanlakka vähensi vuoden ajaksi vaateostokset minimiin.

– Muutama vuosi sitten minulle iski kamala ilmastoahdistus ja pikamuoti alkoi suututtaa, kertoo Elina Sydänmaanlakka, ProMartat-yhdistyksen puheenjohtaja.

Elinaa harmitti, että kirpputorit täyttyvät räteistä ja lumpuista, jotka eivät kelpaa kenellekään.

– Pikamuotivaatteet ovat huonoa laatua, törkeitä kopioita ja jopa myrkyllisiä. Monet saavat verkkokaupoista kotiinsa paketin, joka on jotain muuta kuin mitä kuvissa annettiin ymmärtää.

Vaikkei Sydänmaanlakka itse suosi pikamuotia, vaan hankkii kotimaista ja klassista, vaatteita oli tullut haalittua liikaa.

– Vaatekaapin rajat tulivat vastaan, hän toteaa.

Sydänmaanlakka törmäsi somessa Aku Varamäen ja Julia Thurénin Viisi vaatetta -haasteeseen ja päätti tarttua siihen.

Haasteen sääntöjen mukaan osallistuja voi ostaa vuodessa vain viisi uutta vaatetta. Alusvaatteet ja urheiluvaatteet eivät kuulu haasteeseen. Käytettyä saa ostaa niin paljon kuin haluaa. Viiden vaatteen lukema perustuu saksalaisen Hot or Cool -instituutin raporttiin, jonka mukaan tehokkain tapa vähentää vaatteiden hiilijalanjälkeä on ostaa niitä vähemmän. Viisi uutta vaatetta vuodessa on kestävä taso, johon tulisi tähdätä.

Kotoiluvaatteet vetoavat

Vaatteiden ostamatta jättäminen ei ollut Elina Sydänmaanlakalle helppoa.

– Se vaati koko ajattelumallin muuttamista! Täysi ostokielto ei olisi toiminut. Jos yritän vaikka täydellistä karkkikieltoa, ajattelen karkkia koko ajan, hän selittää.

Jokaisen ostoksen kohdalla piti miettiä, tarvitseeko sitä todella. Tämä esti heräteostosten ja niin sanottujen ”typerien” ostosten tekemisen.

– Haksahdan liian usein turhiin kotoiluvaatteisiin, jonkinlaisiin pyjamahousuihin, joille ei ole hirveästi käyttöä. Juuri sellaiset tässä haasteessa putoavat pois, Sydänmaanlakka sanoo.

Hänellä on erityinen viehtymys myös syysmuotiin, kuten lämpöisiin villapaitoihin ja merinovillaisiin kerrastoihin.

– Rehellisesti sanottuna, en olisi pystynyt haasteeseen, jos Stockmannin pukeutumisneuvoja Katja ei olisi vaihtanut alaa, Sydänmaanlakka paljastaa.

Sydänmaanlakka kävi Stockmannin pukeutumisneuvojalla kymmenen vuoden ajan puolivuosittain.

– Meillä oli ihana suhde Katjan kanssa. Hän piti huolen siitä, että vaatteeni sopivat toisiinsa. Ostin aina enemmän vaatteita, kuin mitä olisin tarvinnut. Kyse ei ollut siitä, että tykkäsin vaatteiden ostamisesta, vaan siitä, että minulla oli tietty käsitys ihanneminästä, joka pukeutuu tietyllä tavalla.

Samat vaatteet moniin juhliin

Viiden vaatteen haaste opetti paljon. Etenkin sen, että vähemmälläkin pärjää.

– Oma vaatekaappihan on oikea aarrearkku! Sieltä löytää jo vaikka mitä, kun etsii, Elina Sydänmaanlakka kertoo.

Haaste opetti myös sen, että juhliin voi mennä samoissa vaatteissa, kuin edellisillä kerroilla.

– Sitä miettii, voiko samaa juhlavaatetta käyttää uudestaan – kuin sillä olisi mitään väliä! Yhden juhlamekon hinta käyttöä kohden on usein suhteettoman kova, Sydänmaanlakka kertoo.

Vähitellen vaatteisiin liittyvä harkitsevuus levisi koskemaan myös muuta kuluttamista. Sydänmaanlakka vähensi shoppailua, alkoi useammin ostaa käytettyjä tavaroita ja myös luopui ylimääräisestä.

– Tässä asunnossa on vain vähän säilytystilaa, ja minua ahdistaa kaikki tavaran määrä. Olen alkanut kyseenalaistaa, mitä me tarvitsemme koteihimme. Tarvitsemmeko kirjoja niin paljon? Kirja on usein kertakäyttöesine, jolla osoitetaan omaa elämäntapaa: olemme perhe, jolla on kirjoja. Kun aloin luopua ylimääräisistä kirjoista, aluksi tuntui, kuin olisin repinyt palan itsestäni.

Yöpaidan uusi elämä

Vaasan yliopiston tutkimuksen mukaan vaatteiden loppuun käyttäminen parantaa ihmisten hyvinvointia enemmän kuin uusien ostaminen.

Elina Sydänmaanlakka kertoo tunnistavansa ilmiön.

– Sain 90-luvulla puolisoltani Karilta lahjaksi rakkaan yöpaidan, joka on eniten käyttämäni vaate. Se alkoi viime vuonna olla siivottomassa kunnossa. Kauluskin mennyt ihan rikki.

Sydänmaanlakka päätti korjata yöpaidan Pirjo Kuisman eli Instagramista tutun Punospirjon inspiroimana. Kankaat Sydänmaanlakka löysi äitinsä kellarista.

– Kellarissa oli Marimekon kankaita, joita olin saanut silloin, kun asuin vielä kotona!

Yöpaita sai uuden kauluksen ja elämän.

– Idea oli ihana, mutta… En ole koskaan ollut suuri kädentaitaja, enkä ole sitä edelleenkään, Elina nauraa. Yöpaita on silti yhä kovassa käytössä ja edelleen kaapin rakkain vaate.

Tyylistä ei luovuta

Elina Sydänmaanlakka toivoo, että martat vaikuttaisivat yhdessä kestävämpään kuluttamiseen.

– Martoilla on muskelia ja mahdollisuus saada ääni kuuluviin. Meidän on saatava maapallo riittämään.

Tällä hetkellä tarvittaisiin yli kolme ja puoli maapalloa, jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset. Suomalaisten ylikulutuspäivä asettuu huhtikuun puoliväliin.

– Yksi Marttojen sloganeista kuuluu, että ’Ekologisin vaate löytyy omasta vaatekaapistasi’. Yhdessä ja yhteistyössä voimme levittää tätä viestiä entistä vahvemmin.

– Se, että pärjäisimme vähemmällä, ei tarkoita, että meidän pitäisi olla tyylittömämpiä. Esimerkiksi maailman tyylikkäin kansa, ranskalaiset, kuluttaa vähemmän vaatteita, kuin vaikka me suomalaiset, Sydänmaanlakka kertoo.

Ranskan parlamentti hyväksyi edelläkävijänä keväällä 2024 lakiesityksen, jolla on tarkoitus vähentää pikamuodin ympäristövaikutuksia.

– Kuluttamisen vähentäminen ei voi olla vain kuluttajan vastuulla. Tarvitaan myös isoja rakenteellisia muutoksia, Elina Sydänmaanlakka vetoaa.

Silti yksikin kuluttaja voi aloittaa – vaikka vähentämällä uusien vaatteiden ostamisen vuodessa viiteen.