Ahvenanmaa on Suomen omenatarha – Kotimaista hedelmää riittää kaupoissa pitkälle kevääseen

Valtaosa Suomen kaupoissa myytävistä kotimaisista omenoista tulee Ahvenanmaalta. Saariston ilmasto on suotuisa viljelylle, ja hyvän varastoinnin ansiosta oman maan omena säilyy hehkeänä. Uusia tuotteita kehitellään: voit vaikka vuokrata oman omenapuun tai osallistua omenasafarille tai -piknikille.

Ahvenanmaalla ajellessa on hieraistava silmiään: ollaanko nyt Suomessa vai sittenkin Italiassa? Tienvierusrinteille levittäytyvät omenatarhat näyttävät paikoin viiniviljelmiltä, kun nuorten mataliksi leikattujen omenapuiden rungot on tuettu tiukasti tukikeppiriveihin. Näin omenapuiden hoito ja sadonkorjuu on helpompaa.

Saarella on nelisenkymmentä omenatilaa, ja ne tuottavat noin kolmellasadalla hehtaarilla yli seitsemänkymmentä prosenttia Suomessa myytävistä kotimaisista omenoista. Ahvenanmaata kutsutaan onnellisten saareksi, mutta sitä voi hyvällä syyllä kutsua myös Suomen omenatarhaksi.

Omenanviljelyä edistää saariston suotuisa ilmasto: pitkä kevät ja syksy sekä leuto talvi. Omenoista ehtii kasvaa aromikkaita.

Kaikki Ahvenanmaan viljelijät harjoittavat IP-tuotantoa eli integroitua viljelyä, joka on luomun ja tavanomaisen yhdistelmä. Ympäristöön kiinnitetään erityistä huomiota, ja esimerkiksi torjunta-aineiden sijaan pyritään käyttämään biologista torjuntaa.

Kotimaisia omenoita saadaan kauppoihin syksystä kevääseen asti uudenaikaisen varastoinnin ansiosta. Ahvenanmaan omenat nimittäin varastoidaan ULO- eli vähähappisissa varastoissa, missä varaston 1–1,5 prosentin happipitoisuus hidastaa hedelmien kypsymistä. Siksi vielä maaliskuussakin kaupoissa voi olla tarjolla kotimaista Loboa, Aromaa ja Amorosaa.

Maistelua mehubaarissa

Ahvenanmaan omenatarhurit ovat järjestäytyneet Ahvenanmaan puutarhaosuuskuntaan (ÅTH), missä suurimmat omenatilat ovat neljänkymmenen hehtaarin kokoisia.

Yksi pienemmistä, neljän hehtaarin Öfvergårds, kasvattaa omenia Tjudön kylässä, jota on kutsuttu jopa Ahvenanmaan omenakuningaskunnaksi. Jan ja Anna Alm aloittivat siellä omenatarhureina Annan sukutilan mailla vuonna 2010.

Almien omenatuotteet ovat niittäneet artesaaniruokapalkintoja. He ovat jalostaneet omenoitaan eri tavoin: mehustaneet, pikkelöineet, hillonneet. Lisäksi he ovat kehittäneet uusia tuotteita, kuten lajikepuhtaat omenamehut, omenasafarit ja -piknikit sekä vuokrattavat omenapuut.

Siinä missä muut puristavat omenamehuun kakkosluokan omenat, Almit tekevät mehun lajikkeittain ykkösluokan omenista. Tähän vaikutti vuoden 2014 raekuuro, joka tuhosi Almin koko omenasadon. Pariskunnan piti keksiä jotain uutta, joten he ilmoittautuivat artesaaniruokakurssille.

– Opimme, että jos teet jotain elintarviketta, ei ole oikotietä. Tarvitaan paras raaka-aine. Niin aloimme puristaa parhaita omenoita mehuksi lajikkeittain. Makuerot ovat huomattavat, Jan Alm kertoo.

Mehuja voi maistella tilan vanhaan navettaan rakennetussa mehubaarissa. Nyt tila saa mehujen myynnistä noin 80 prosenttia omenatuloistaan. Myydyin mehu on tehty Zonga-lajikkeesta.

Suosittuja ovat myös tilalla järjestettävät omenasafarit, missä tarhurit kertovat omenanviljelystä, ja omenapiknikit: vanhoista omenalaatikoista rakennetun piknikkärryn kanssa voi lähteä omenatarhaan nauttimaan ahvenanmaalaisista herkuista. Almien tilalta voi myös vuokrata oman omenapuun, jonka satoa saa syksyllä käydä poimimassa. Vuokra on 60 euroa vuodessa.

Syö kotimainen kuorineen

Suomessa omenanviljelyn pinta-ala on pysytellyt noin 700 hehtaarissa, mutta tuotantomäärät ovat kasvaneet. Siinä, missä 2010-luvun alussa tuotettiin 4–5 miljoonaa kiloa, nyt saadaan jopa 8 miljoonaa kiloa kotimaisia omenia vuodessa.

Määrien kasvuun ovat vaikuttaneet sekä kohentuneet viljelytekniikat että varastointi säätöilmavarastoissa. Näissä uudentyyppisissä varastoissa omenat säilyvät kevääseen asti. Niinpä vielä maaliskuussa kaupan tiskistä voi valita kotimaista omenaa ja syödä sen turvallisin mielin kuorineen.