Eläköitynyt kotitalousopettaja hakee kasviksista terveyttä – Terveyttä tukee myös ruokarytmi

Lahtelainen Aino Belt istahtaa ruokapöytään yhdessä puolisonsa kanssa. Vaikka molemmat ovat sekasyöjiä, kasviksia kuluu päivän aterioilla jopa kilo päätä kohti.  

Kun Aino Belt alkoi kolmikymppisenä rakentaa yhteistä elämää puolisonsa Pekan kanssa, myös yhteinen ruokarytmi alkoi muotoutua säännölliseksi. 

– Tulemme erilaisista kodeista ja huomasimme jo varhain, että teemme asiat luontaisesti eri tavoin. Yhteiselämän dynamiikkaa piti hakea, ja ruokailu oli osa sitä.  
 
Pariskunnan periaatteena on, että vatsaa täytetään säännöllisesti ja monipuolisesti. Rytmi on elänyt työelämän, lasten ja eläköitymisen mukana. Tarvittaessa aikatauluista joustetaan.    
 
Kasviksista kaikkiruokainen Aino on tykännyt aina. Vuosien mittaan ne ovat saaneet yhä suuremman osan lautaselta.  

Terveyttä lautaselta

Päivä alkaa aamupalalla kuuden ja puoli kahdeksan välillä. Aamiaiseksi Aino syö leipää ja rouskuttelee samalla kahta eri lajia tuoreita kasviksia.  
 
Kaalit ja palkokasvit eivät sovi Pekan elimistölle, joten aamu on Ainolle hyvä aika pistää poskeen valkokaalia, kyssäkaalia tai kukkakaalia. Pekan aamukasvikset ovat yleensä porkkana ja hedelmä, esimerkiksi nektariini tai päärynä.  
 
Aamusmoothieen Aino surauttaa mustaherukkaa, vadelmaa, mustikkaa, puolukkaa, piimää ja pienen tilkan karpalomehua.  

Säännölliseen syömiseen pariskuntaa motivoi terveydestä huolehtiminen. Siihen ohjasi myös Ainon kotitalousopettajan koulutus.  

Aino kertoo molempien huomanneen, että säännölliset ruokailut ja kasvikset lautasella auttavat tasapainottamaan verensokeria. Näläntunne pysyy poissa, ja paino paremmin hallinnassa.  
 
– Olen altis nälkäkiukulle. Nälkäkiukkua tulee silloinkin, jos syön paljon makeaa, ja verensokeri kohoaa ensin korkealle ja laskee sitten nopeasti, Aino kertoo.  
 
Ainon ruokailutottumukset pitävät suoliston bakteerikannan kunnossa ja suoliston toiminnassa. Suolisto myös reagoi ensimmäisenä, jos Aino luistaa ruokailutavoistaan.  

Kolmen kasviksen wokit

Lounaan pariskunta syö puolen päivän aikoihin. Pääruokana on useimmiten kalaa, kanaa tai sieniä. Pekalle Aino saattaa paistaa pihvin silitysraudalla. Opiskelijoilta opittu kikka. 

Pääruoan keralle pöytään katetaan salaattia ja lämpimiä kasviksia kuten uunijuureksia tai kasviswokkia. Aino vinkkaa, että wokista tulee maukkaampaa, jos sen tekee ainakin kolmesta eri kasviksesta. Viime aikojen suosikki on syntynyt porkkanasta, palsternakasta ja paprikasta. 
 
– Myös keitetyt punajuuret ovat hyviä. Sen joukkoon laitamme joko sipulia, lehtiselleriä tai juuriselleriä terävöittämään makua, Aino kertoo.   
 
Kasvissuikaleet Aino maustaa tyypillisimmin hunajalla ja soijalla tai suolalla. Lisää maukkautta tuovat lime, inkivääri, chilit, pippurit sekä erityisesti curry. Joskus Aino lisää ruokaisuutta heittämällä wokkipannulle reilusti pähkinäjauhetta.
 

Öljyyn säilöttyjä järvikalasäilykkeitä Aino käyttää leivän, perunan tai quinoan kanssa. Hän tarjoilee säilykkeen joko siltään tai tuorejuustoon, välillä ranskankermaan sekoitettuna. Kalasäilykkeet toimivat myös salaateissa. Marttojen Kaikkea kalasta -kurssilla Aino oppi, että nizzansalaatissa anjoviksen ja sardellin voi korvata kotimaisella järvikalalla.  

 – Särkisäilykkeen liemestä saa kastikkeen, kun lisää hiukan sitruunaa, ihan vähän dijon-sinappia ja tarvittaessa mustapippuria tai pientä makeutta.
   
Lisukesalaatteihin tuovat makua joko kastike tai makeat hedelmät. Marinadityyppiset kaali- ja porkkanaraasteet valmistuvat helposti sekoittamalla kolme desiä vettä, kaksi desiä sokeria, desi etikkaa ja itselle mieluisat mausteet. Kaalin ja porkkanan lisäksi marinadi sopii kurkulle ja kesäkurpitsalle.  
 
– Ja sipuli on aivan ihanaa marinoituna, Aino sanoo.  

Pari desiä marjoja

Välipalalla kolmen, neljän aikaan Aino nauttii tavallisesti kaksi desiä marjoja, joskus smoothiena tai raejuuston kanssa, mutta useimmiten ihan siltään.  
 
Oulussa asuessaan Aino ja Pekka ostivat marjat tutulta poimijalta ja torilta. Pakastimet nielivät seitsemän ämpäriä mustikkaa, kolme ämpäriä puolukkaa sekä laatikkokaupalla mustaherukkaa ja mansikkaa. 

Kun Beltit muuttivat puolisentoista vuotta sitten Lahteen, pakastuskapasiteetti pieneni. Viime kesänä ostettu kesämökki on parantanut tilannetta.  
 
Mökin puutarha tuottaa mustaherukkaa, viherherukkaa, karhunvatukkaa, karviaisia ja saskatooneja. Viinirypäleitä tuli niin paljon, yhteensä viisi ämpäriä, että avuksi piti pyytää ukrainalaisia nuoria, joita Aino ja Pekka ovat tukeneet koulutehtävien kanssa.  
 
Massiiviseen marjanpoimintaan kummankaan selkä ei oikein taivu, mutta sienimetsässä kulkeminen onnistuu.   
 
– Suppiloita ja kantarelleja alkoi olla Oulussakin, mutta täältä löytyy myös lampaankääpiä ja mustatorvisieniä! Aino sanoo.  
 
Maailman parhaan sienirisoton reseptiä hän on metsästänyt pitkään. Ainon risottomakuun sopivat miedot sienet, ehkä parhaiten kantarelli, ja kasvisliemen täytyy olla hyvää. Testaamista odottaa, passaavatko kahvi ja hunaja risottoon yhtä hyvin kuin kantarellikastikkeeseen. 

Kodin tuntu

Ruokapöydässä Aino ja Pekka istuvat vastatusten. Päivällisen, päivän viimeisen aterian, he nauttivat seitsemän aikaan. Pöydän ääressä jutellaan, ollaan hiljaksiin tai lueskellaan.  
 
Kotitalousopettajana Aino ehti nähdä pöytätapojen murenevan. Osalle oppilaista oli vaikea ymmärtää, miksei ruokaa voi vain ronkkia kattilasta tai syödä pöydän kulmalla. Nuoret kuitenkin tottuivat siihen, että Ainon tunneilla rauhoitutaan syömään yhdessä.  
 
– Pöytätavat on tarkoitettu helpottamaan yhteistä ruokailua. Ne ovat pitkälti kohteliaisuutta ja toisten huomioimista, Aino sanoo.  

Eniten Ainoa huolestutti ruokakulttuurin polarisoituminen. Monille nuorille kasvisten syöminen oli tuttua, mutta osa ajatteli kasvisten olevan pupun ruokaa. Kasviksia vieroksuville nuorille maistuivat parhaiten aasialaistyyliset wokit ja kasvispitsa sekä salaattina porkkanaraaste.  

Ainolle itselleen säännöllinen ateriointi yhdessä puolison kanssa luo rentoa, turvallista kodin ja eheyden tuntua.  
 
– Se tuntuu siltä, että tässä me ollaan, ja kaikki on hyvin, Aino sanoo.