Lankojen luonnonvärjäys on ekologista ja hauskaa: Lue ohjeet ja kokeile kotona!

Luonnonvärjäys on Suomessa nykyisin hyvin suosittua ja varsin ekologista käsityötoimintaa. Luonnonväreillä värjätyt langat sopivat kaikki keskenään yhteen. Jos värjäät lankoja, ota ne myös käyttöön erilaisia käsitöitä tehdessäsi.

Värjättävät materiaalit 

Luonnonväreillä voit näiden ohjeiden mukaan värjätä villa- tai villasekoitelankoja joko nopeasti kattilassa tai hitaasti purkissa. Erilaiset eläinkuidut värjäytyvät eri tavoin. Merinovilla ottaa itseensä enemmän väriä kuin suomenlampaanvilla. Vahvistettu sukkalanka värjäytyy paremmin kuin 100 %:nen villalanka. Lampaanvilla värjäytyy voimakkaammin kuin alpakanvilla. Jokainen värjäyskerta on ainutlaatuinen, kun käytetään luonnonvärejä. 

Luonnonväriaineet 

Luonnonvärit voivat olla peräisin kasveista tai sienistä, tai ne voivat olla eläinperäisiä. Luonnosta kerättävistä kasveista lähtee eri tavoin väriä riippuen niiden kasvupaikasta, määrästä, keräyssäästä tai kasvukauden ajankohdasta. Luonnonvärjäykseen kannattaa aina suhtautua seikkailuna, sillä lopputulos voi usein yllättää myös kokeneen värjärin. Muista, että kasveista tai sienistä saatavaan väriin vaikuttaa myös käytettävä vesi, keittoastia ja värjäyslämpötila. 

Lähes kaikista suomalaisista vihreistä luonnonkasveista saa jonkin sävyistä keltaista väriä valkoiseen lankaan. Harmaaseen lankaan keltainen väri taittuu vihreäksi: mitä tummempi harmaa pohjaväri, sitä tummempi vihreä. 

Värjäykseen kannattaa käyttää kasveja, joita on hyvin saatavilla. Lisäksi on syytä muistaa, että jokaisenoikeudet, jotka eivät ulotu esimerkiksi eläviin puihin, varpukasveihin, sammaleisiin ja jäkäliin. Niiden keräämiseen tarvitset maanomistajan luvan. 

Lupiinilla värjääminen on ekoteko, koska samalla osallistut vieraslajin hävittämiseen. 

Vihreistä kasveista käytetään yleensä koko kasvin maanpäällinen osa. Värjätä voi myös kukilla, kuten pietaryrtin nappikukilla. Myös monet sienet antavat hyvin väriä: esimerkiksi veriseitikki ja verihelttaseitikin lakit antavat kaunista punaruskeaa väriä. 

Suomen luonnosta saatavien kasvien tai omassa pihassa kasvatettujen värikasvien lisäksi on mahdollista hankkia tuontiväriaineita, esimerkiksi krappijuurta, indigoa tai kokenillia (kilpikirvan kuoria). 

Mitä enemmän värinlähdettä on suhteessa värjättävään määrään, sen vahvempi väri on mahdollista saada. Nyrkkisääntö väriaineen määrään on: 

• tuoretta väriainetta noin 10 x värjättävän materiaalin kuivapaino 
• kuivatettua väriainetta vähintään värjättävän materiaalin kuivapainon verran 

Värikasveja ja sieniä voi säilyttää kuivattuna, pakastettuna tai valmiiksi keitettynä väriliemenä. Eräät kasvit antavat kuitenkin väriä vain tuoreena, esimerkkinä raparperinlehdet ja tarhakäenkaali. 

Puretusaineet värin kiinnittymiseen 

Luonnonväriaineiden kiinnittymiseen ja värin pysymiseen tarvitset puretusainetta, joka kiinnittää värin värjättäviin kuituihin: 

• Alunaa 10 % langan kuivapainosta, eli 100 grammaan lankaa 10 grammaa alunaa. 
• Viinikiveä 5 % langan kuivapainosta. Viinikivi ei ole välttämätön, mutta se kirkastaa ja tasoittaa väriä sekä pehmentää lankaa. 

Luonnonpuretteina toimivat esimerkiksi tanniinia tai oksaalihappoa sisältävät kasvit, kuten pajunkuori ja raparperi. 

Tarvikkeet ja työvälineet 

Kuumavärjäykseen tarvitset seuraavat työvälineet: 

• iso kattila tai pata (noin 30 litran kattila on hyvä 500 grammalle lankaa) 
• tulipesä ja polttopuita tai sähköliesi 
• vaaka 
• lämpömittari 
• siivilä (esim. vanhan alumiinisen mehumaijan siivilä) 
• sakset tai oksasakset 
• sekoituskeppejä
• ämpäreitä ja vettä 
• vahvaa lankaa tai matonkudetta haltijalangoiksi 
• värjättävät langat 

Värjättävät langat laitetaan vyyhdille. Vyyhtiin sidotaan muutama tiuhtalanka estämään vyyhden sekoittumista sekä pidempi haltijalanka, josta vyyhti roikkuu väripadassa. 

Väriliemen keittäminen 

Kuumavärjäyksessä värikasveista keitetään ensin väriliemi. Värikasvit kannattaa leikata pienemmiksi, niin väri irtoaa niistä nopeammin. Pehmeistä lehtimäisistä kasveista väri irtoaa noin tunnin keittämisellä. Kovia värikasveja, kuten käpyjä ja kuoria, on hyvä ensi liottaa yön yli ja sitten keittää 2–3 tuntia. Kun kasvit ovat luovuttaneet värin liemeen, se siivilöidään. Kasveja on hyvä lopuksi huuhdella vedellä ja puristaa niistä kaikki väriaine väriliemeen. Keitetyt värikasvit voi laittaa kompostiin. 

Lankojen purettaminen 

Värjättävät langat voi purettaa ennen värjäystä. Puretus tapahtuu lisäämällä lämpimään veteen tarvittava määrä puretusaineita ja sitten puretettavat langat. Lämpötila nostetaan noin 80–90 asteeseen ja pidetään siinä 1 tunti. Jos värjääminen tapahtuu samana päivänä, langat voi siirtää puretusliemestä suoraan väriliemeen. Puretusaine säilyy langoissa, vaikka ne kuivatettaisiin puretuksen jälkeen ennen värjäämistä. 

Kuumavärjääminen

Ennen värjäystä väripataan lisätään tarvittaessa vettä, jotta värjättävä materiaali peittyy hyvin. Veden lisääminen ei vaikuta liemen värin määrään. Väriliemeen lisätään kastellut langat, jotka on puretettu etukäteen. 

Vaihtoehtoisesti voit tehdä samanaikaispuretuksen, eli lisätä puretusaineet valmiiseen väriliemeen ennen lankoja. 

Väriliemen lämpötila nostetaan 80–90 asteeseen ja pidetään siinä noin 1 tunti. Väriliemen lämpötilaa on syytä seurata, sillä ei ole tarkoitus, että se alkaa kiehua. Langat pidetään väriliemessä koko tunnin ajan. Niitä voi liikutella sileällä kepillä, jotta ne värjäytyvät tasaisesti. 

Tunnin värjäyksen jälkeen langat nostetaan väriliemestä ja huuhdellaan asteittain viilenevässä vedessä, kunnes kaikki irtoväri on lähtenyt pois. Langat voi myös jättää väriliemeen yön yli ja huuhdella vasta seuraavana päivänä. Rautakattilaan lankoja ei kannata jättää pitkäksi aikaa, vaan on parempi nostaa ne liemen kanssa ämpäriin, jotta väri ei raudan vaikutuksesta muutu. Teräskattilaan langat voi jättää jäähtymään. 

Purkkivärjäys ajan kanssa vaihtoehtona nopealle kuumavärjäykselle 

Aina ei ole mahdollisuutta kuumavärjäykseen, jos ei esimerkiksi ole värjäykseen sopivaa paikkaa, tarvittavia keittoastoita ja tulipesää tai liettä. Myös värjättävä materiaali voi olla niin herkkää vaikka huopumiselle tai sotkeutumiselle, että se kärsii kuumavärjäyksestä. Silloin värjäyksen voi tehdä purkkivärjäyksenä, jossa aika korvaa lämpötilan värin kiinnittymisessä. 

Purkkivärjäykseen tarvitset: 

• 2 litran purkin noin 100–150 gramman lankamäärän värjäykseen 
• noin 60-asteista vettä 
• puretusainetta 

Lado värikasvit ja kastellut lankavyyhdet kerroksittain purkkiin. Kaada päälle 10 %:sta alunaa ja 5 %:sta viinikiveä liotettuna pieneen määrään kuumaa vettä. Täytä purkki kuumalla vedellä ihan täyteen. Sulje kansi hyvin. Väri irtoaa värikasveista ja tarttuu lankaan noin 4 viikossa. Lisää purkkiin tarvittaessa vettä, jotta purkki on koko ajan ihan täysi. Silloin se ei pääse homehtumaan. 

4 viikon kuluttua langat otetaan purkista, huuhdellaan ja kuivataan. 

Muista huolehtia turvallisuudesta 

Luonnonvärjäyksessä muista nämä turvallisuusasiat: 

• Älä käytä värjäyksessä mitään samoja astioita kuin ruoanlaitossa. 
• Tee kuumavärjäystä mieluummin ulkona kuin sisätiloissa. 
• Huolehdi hyvästä tuuletuksesta, jos värjäät sisätiloissa. 
• Älä haistele voimakkaiden kasvien, esim. pietaryrtin, keittohöyryjä.
• Huolehdi paloturvallisuudesta, jos värjäät avotulella ulkona. 
• Metsäpalohälytyksen aikana et voi värjätä avotulella tai tulipesän päällä. 
• Ole varovainen kuumien vesien ja liemien, kipinöiden ja kuuman höyryn kanssa. 
• Ulkona värjätessä käytä aina hyviä suojaavia kenkiä ja vaatteita. 

Kun värjäyskärpänen iskee, kannattaa hankkia hyvä 2000-luvulla julkaistu värjäyskirja tai hakeutua värjäyskurssille. Vanhojen värjäyskirjojen ohjeissa on turhan suuret määrät puretusaineita ja myös kemikaaleja, joiden käyttö on nykyisin kiellettyä tai joita ei suositella niiden myrkyllisyyden ja ympäristövaikutusten vuoksi. 

Luonnonvärjäys on yksi Unescon myöntämän aineettoman kulttuuriperinnön kansallisen luettelon käsityökohteista. Luonnonvärjäyksen osaamista ylläpitää ja kehittää Suomen Värjärikilta ry. Taitoliitto valitsi luonnonvärjäyksen Vuoden käsityötekniikaksi vuonna 2022. 

Esimerkkejä luonnonväriaineista väreittäin 

Värjättävä materiaali puretettuna (10 %:n aluna ja 5 %:n viinikivi) 

Keltainen 

Koivun lehdet, koiranputki, horsma, sananjalka, mesiangervo, pietaryrtti, keltasipulin kuoret 

Vihreä 

Lupiini, nokkonen, vadelman lehdet, punasipulin kuoret, kaikki keltaiset värit harmaaseen pohjalankaan 

Punainen 

Veriseitikki, verihelttaseitikin lakit, mataran juuret, kokenilli 

Oranssi 

Verihelttaseitikin jalat, keltasipulin kuoret (vahva liemi) 

Ruskea 

Raparperin juuret, hevonhierakka, kuivuneet vuorenkilven lehdet, monet kuivatetut puiden kuoret, punasipulin kuoret (vahva liemi) 

Violetti 

Kokenilli ilman viinikiveä 

Sininen 

Morsinko, indigo