Mahtava Marttaralli toi väriä Tampereen Hervannan katukuvaan

Tapahtuman kulku oli salaisuus, ja tehtävät paljastuivat päivän kuluessa.

– Mitähän meidän päiden menoksi on keksitty, jännäsivät osallistujat etukäteen.

On elokuinen lauantaiaamu Tampereen Hervannassa, Muusan aukiolla. Paikalla on muutama ulkokirppismyyjä seuranaan pari muusikkoa – ja kolme marttaa, joiden värikkäät asusteet erottaa jo kaukaa. Tunnelma on odotuksesta tiivis. Valtakunnallinen marttayhdistysten välinen kisailu, Mahtava Marttaralli, on alkamassa juuri. Ensimmäisen kisatehtävän ohjeet saapuvat pian tekstiviestillä.

Hervannan Marttojen kolmihenkiseen kisatiimiin lukeutuvat Riina Kerppilä, Mirva Ratia ja Ulla-Maija Vanha-aho. He tunnustautuvat kaikki pitkäaikaisiksi hervantalaisiksi, mutta melko uusiksi martoiksi. Marttailua heillä on takanaan nyt noin kaksi vuotta. Mikä innosti toimintaan mukaan?

– Meillä on kaikilla sellainen marttamieli. Mutta ruuhkavuosien aikaan ei ollut rahkeita järjestötoimintaan samalla tavalla kuin nyt. Aikaa oli silloin niin vähän, he pohtivat.

Kerppilän puhelin surahtaa, ja Marttarallin ensimmäinen tehtävä selviää: kyseessä on ryhmäkuvan ottaminen. Jokaisesta martta-asusteesta saa pisteitä. Hervannan Marttojen tiimistä löytyykin marttahuiveja, -korviksia ja -paitoja sekä perinteisessä että modernimmassa muodossa. Yhteiskuva otetaan hervantalaisille tutun ja tärkeän Muusa-patsaan edessä.

Ensimmäisessä tehtävässä eivät kauaa nokat tuhise, ja aikaa jää myös jututtaa ohitse kulkevia tuttuja.

– Meillä on tänään Marttaralli, kerrotaan monelle vastaantulijalle. Pari ihmistä kyselee Marttojen toiminnasta enemmänkin, ja Hervannan Martoilla on myös oman yhdistyksen esitteitä mukanaan.

Seuraavana tehtävänä on istuttaa kukkasipuli salaiseen paikkaan. Puutarhalapio ja sipuli löytyvät valmiina repusta, sillä ne kuuluivat päivän ennakolta ilmoitettuihin varusteisiin. Kukkaistutuksesta jaetaan myös kuva someen.

Katusoittajatkin osallistuivat

Istutuksen jälkeen tehtäväksi tulee harjoitella marttalaulua päivän myöhempää yhteislaulua varten. Uutta Sydämen martta -laulua onkin laulettu jo porukalla Hervannan Marttojen marttaillassa, joten harjoittelua ei paljoa tarvita. Kisatiimi oli paikalla myös huhtikuun Marttojen 125-vuotisjuhlagaalassa, jossa laulu ensiesitettiin.

– Tunnelma oli kuin rokkikeikalla, Vanha-aho muistelee.

Laulu kajautetaan ilmoille kahdeltatoista lounaan jälkeen. Hervannan Marttojen esitystä pääsevät säestämään paikalla musisoineet Robert Piche ja Tuomo Nummela. Marttalaulun nuotit ovat onneksi mukana, niin muusikot saavat kappaleesta nopeasti kiinni. Kappale tuo hymyn huulille niin esittäjille kuin ohikulkijoillekin.

Laulun jälkeen tehtäväksi tulee luoda marttataidetta. Suuri MARTAT 125 V -teksti kirjoitetaan katuliiduin raitiovaunupysäkin viereen. Myös Hervannan Martat viettää merkkivuotta, sillä yhdistys täyttää tänä vuonna 45 vuotta. Suunnitteilla on syntymäpäivänäyttely lähikirjastoon, joka on sekin keskeisellä paikalla aivan ratikkakiskojen vieressä.

Jäljellä on vielä kaksi tehtävää. Ensimmäinen niistä on vapaamuotoinen hyvä työ, jonka Hervannan Martat suorittaa keräämällä roskia lähiympäristöstä. Vanha-aholta löytyy sattumalta muovihanska laukusta ja hommaan tartutaan rivakasti.

– Heti löytyi ainakin 20 tumppia, hän päivittelee.

Viimeinen Marttarallin tehtävä on joukkueen eniten odottama. Kisapäivän ennakolta ilmoitettuihin tarvikkeisiin sisältyi myös käsityötarvikkeita ja iltapäivällä niille tulee viimein käyttöä. Tehtävänä on pukea patsas tai vaikkapa lyhtypylväs virkaten tai neuloen.

Hervannan Marttojen käsityökohteeksi valikoituu pyöräteline, joka on osa Raili ja Reima Pietilän suunnittelemaa Hervannan toimintakeskusta. Pyöräparkki saa kädenkäänteessä ylleen uudet asusteet. Ja löytyypä neulegraffitille käytännöllinen funktiokin.

– Nämähän toimivat pehmusteenakin! Kerppilä huomaa.

Käsityötehtävän jälkeen Mahtavan Marttarallin maali häämöttää ja on aika raportoida pisteet. Lopuksi käydään päivän tunnelmia läpi.

– Ei kyllä toimettomaksi jääty, nauraa Kerppilä.

Tehtävistä suosikeiksi valikoituvat marttalaulun esittäminen ja liitutaiteen tekeminen. Kaikista antoisinta oli kuitenkin yhteisöllisyys.

– Parasta oli yhdessä tekeminen. Ja tehtävien odottaminen, se, että sai jännittää, mitä meidän päiden menoksi on keksitty.