Kuvitus: Mirva Malmgren
Martan mokapala: Pipareihin reilusti jauhoja
Oli 1980-luvun alku, ja ensimmäinen lapsemme oli syntynyt. Päätin leipoa jouluksi pipareita. En ollut koskaan aikaisemmin tehnyt piparkakkutaikinaa, koska kotona sisko tai äiti hoiti sen.
Etsin kirjasta reseptin ja luin, että saa käyttää reilusti jauhoja. Laitoin ensin sen määrän, mikä ohjeessa sanottiin. Kun taikina tuntui löysältä, laitoin vähän enemmän. Sitten vein taikinan kylmään lepäämään.
Kun seuraavana päivänä piti ruveta leipomaan, taikina oli niin kovaa, ettei se lähtenyt kattilasta. Kun kokeilin kauhalla, kauhanvarsi katkesi.
Pikkaisen harmitti. Totesin, että kun en asialle mitään mahda, niin olkoon. Pudotin kolmen litran kattilan taikinoineen päivineen suoraan roskapönttöön. Onneksi oli halpa kattila. Se ei jäänyt harmittamaan yhtään, ainoastaan se, etten saanut taikinaa irti. Ajattelin, että täytyyhän tämä taito opetella. Myöhemmin olen tehnyt pipareita onnistuneesti.
Eliisa Heiskanen, 75
Mikä mokapala?
Moni martta on kätevä, pätevä ja etevä. Mutta joskus marttakin mokaa. Puuro palaa pohjaan, viherkasvi kuukahtaa kuivuuteen, villapaidat kutistuvat kuumassa pesuohjelmassa… Martan mokapala ei naureskele kenenkään kustannuksella, vaan kertoo enemminkin, että tekevälle sattuu. Ja jos hyvin käy, niin virheistä myös oppii.
Martan mokapala ei naureskele kenenkään kustannuksella, vaan kertoo enemminkin, että tekevälle sattuu. Ja jos hyvin käy, niin virheistä myös oppii. Paljasta meille mokasi