”Meidän tapahtumissamme on hyvä kipinä”

Maija Ervelä löysi Martoista innostavan yhteisön ja itsestään hapanjuurileipurin.

– Hei anteeks että oon myöhässä, toin sulle hapanjuurileipää korvaukseksi!

Maija Ervelä hymyilee ojentaessaan uunilämpimän, herkullisia tuoksuja huokuvan paketin.

Tapaamme Karhupuiston luona Helsingin Kalliossa, ravintolassa, joka sekin tavallaan hehkuu marttahenkeä. Kotimaisia, puhtaita aineksia ja mutkattomia, maukkaita annoksia rennossa seurassa. Siitä KUM:issakin, Kallion Uusissa Martoissa, on Maijan mukaan kysymys. Rentoa yhdessäoloa, hauskanpitoa ja kivoja aktiviteetteja.

– Ikinä en ole katunut, että olen osallistunut Marttojen tapahtumiin. Ehkä parasta on, kun pääsee tekemään jotain ihan uutta, mistä ei tiennyt olevansa kiinnostunut.

Uusi yhteisö

Satakunnasta kotoisin oleva Maija on asunut Helsingissä pitkään, ja helsinkiläisyys, jopa kalliolaisuus, tuntuu omalta.

Korona-ajan jälkeen tuntui, että olisi hyvä löytää jokin yhteisö työ- ja liikuntakavereiden rinnalle.

– Kaipasin sosiaalista virikettä ja sitä, että pääsisi olemaan erilaisten ihmisten kanssa tekemässä kivoja juttuja. Martat tuntui hyvältä vaihtoehdolta myös siksi, että olen kiinnostunut ruoanlaitosta ja ruoasta.

Kukapa tuntisi ruoka-asiat paremmin kuin Martat?

– Etsin marttayhdistystä tästä läheltä, mutta hain myös aktiivista yhdistystä, jolla olisi paljon toimintaa. Kallion Uudet Martat vaikutti rennolta ja aktiiviselta yhdistykseltä, jonka tapahtumat kiinnostivat. En ole käsityöihmisiä, joten toiminnan monipuolisuus oli tärkeä kriteeri. Martoissa löytyy jokaiselle sopiva porukka. Kyllä mekin käsitöitä tehdään, mutta tehdään myös paljon muuta.

Kelpo juttuja!

– Mihin tahansa yhdistykseen liittymisessä aina ennakkoon mietityttää, sopiiko porukkaan ja tuleeko toimeen ihmisten kanssa. Martoilla on tosi monipuolinen kenttä, on kansainvälisyyttä, jumppaohjeita, kunnostusohjeita, leipomista, siivousohjeita – paljon hyvää ja monipuolista tekemistä, kelpo juttuja!

– Marttoihin voi aina luottaa. Huomaan, että jos luen jonkun vinkin tai niksin, tarkistan, mitä Martat siitä sanoo.

Vapaa-ajallaan Maija on aktiivinen liikkuja.

– Minua innostaa kaikenlainen liikunta. Käytän siihen paljon aikaa ja se on tärkeä osa elämääni. Kuusi vuotta sitten olin Dubaissa, ja silloinen kollegani, joka innostui kaikesta uudesta, ilmoitti meidät tankotanssitunnille. Ensimmäinen kokeilu vei mennessään, ja olen nyt ollut kuusi vuotta aktiivinen tankotanssija. Heti alussa huomasin, miten huonoksi liikkuvuus oli istumatyössä mennyt, vaikka olin silloin vasta vähän yli kolmikymppinen. Liikunta onkin hieno vastapaino staattiselle istumiselle töissä.

– Liikunnan lisäksi innostun ruoanlaitosta. Äitini on ammatiltaan kokki, ja minuun tarttui jo pienenä kotoa monipuolinen ruokakulttuuri, jossa ruoka tehdään alusta lähtien itse tuoreista, kotimaisista aineksista, ja joka maistuu hyvälle. Tutuksi tulivat niin riista kuin satokaudet. Tykkään tehdä ruokaa ja kutsua kavereita istumaan iltaa hyvän ruoan äärelle. Käyn mielelläni myös ravintoloissa syömässä – on ihanaa, kun joku muu välillä on tehnyt sen ruoan.

Jokainen mahtuu mukaan

Vaikka KUM kokoontuu nimensä mukaisesti Kallion kaupunginosassa, ei kalliolaisuus ole liittymisen edellytys.

Kaupunginosassa oli perinteinen yhdistys, Kallion Martat, mutta se ei toiminut enää aktiivisesti. Joukko innokkaita marttoja halusi perustaa oman yhdistyksen, ja näin syntyi Kallion Uudet Martat. Yhdistys kokoaa ympärilleen samanhenkisiä ihmisiä eri puolilta Helsinkiä. Mukana on kaikenikäisiä, eri taustaisia ihmisiä, myös paljon nuoria.

– Meillä on alle 100 jäsentä. Viime aikoina jäsentoiminta on vilkastunut ja ollaan saatu uusia jäseniä, jotka ovat todella tervetulleita, Maija iloitsee.

– Järjestö toimii vain, jos se on aktiivinen ja jäsenet ovat mukana toiminnassa. Meillä on aktiivista toimintaa, ja on kiva nähdä, että se kiinnostaa. Tapahtumissa meillä on ollut enenevässä määrin osallistujia, vaikka vielä enemmänkin mahtuu mukaan. Selvästi koronan jälkeen ihmiset olivat vähemmän halukkaita osallistumaan, mutta siinä näyttäisi nyt tapahtuneen positiivinen muutos.

Maija rohkaisee kaikkia lähtemään mukaan.

– Ikinä en ole katunut lähtemistä. Meidän tapahtumissa on hyvä kipinä ja niistä lähtee aina kotiin hyvällä mielellä.

Kivoja juttuja suurella sydämellä

– Ihan paras, minkä olen ottanut mukaan meidän tapahtumasta, on hapanjuurileipä, Maija sanoo.

– Olen nykyään sellainen hapanjuurilähettiläs, puhun siitä mielelläni ja jaan kavereille taikinajuurta. Leipä vaan on niin hyvää ja sen tekeminen on yllättävän helppoa! En ollut itse leiponut sitä, ennen kuin teimme sitä KUM;in porukalla. Siksi haluan siitä puhua ja rohkaista ihmisiä itse kokeilemaan.

– Marttojen hapanjuuriohje on tosi hyvä ja helppo toteuttaa, vaikkei olisi luonteeltaan mikään ohjeidennoudattaja. Mikä voittaa tuoreen leivän tuoksun ja maun? Ja hapanjuurileipä säilyy tavallista hiivaleipää pidempään eikä kuivu.

Kun Maija puhuu leivästä, into ja intohimo paistavat läpi. Ja miksei? Loppujen lopuksi, siitä marttatoiminnassa on kyse: tehdään hyviä ja kivoja asioita suurella sydämellä.

– Parasta on ollut just nämä meidän tapahtumat, joissa näkee ihmisiä ja joissa tehdään jotain kivaa yhdessä.

Kun eroamme Karhupuiston edessä, Maija lähtee tankotanssitunnille ja itse suuntaan kotiin maistamaan Maijalta saamaani hapanjuurileipää. Ensi kerralla pyydän itselleni juuren ja kokeilen sen leipomista!