Miksi vietämme metsävuotta?

Metsäluonnolla on itseisarvo.

Tammikuu. Pakkanen tuntuu nenänpäässä. Iltapäivän viimeiset auringonsäteet värittävät maiseman siniseksi. Lumi on kuorruttanut lähiön puut ja pensaat, askeleet narskuvat hangessa. Nousen kävelytieltä aura-auton jättämän kinoksen yli postikorttimaisemaan. Minut ympäröi hiljainen, luminen lähimetsä; se sama, joka peittyy toukokuussa valkovuokkoihin ja täyttyy mustarastaan laulusta. Kesällä sieltä kipaistaan mustikat piirakkaan ja syksyllä kerätään suppilovahverot talteen.

Metsä on meille suomalaisille tärkeä, onhan hyvinvointimme perusta rakennettu metsien ja metsätalouden avulla. Metsät ovat aina olleet tärkeitä myös meille martoille – ei vähiten marjastuksen, sienestyksen ja virkistäytymisen vuoksi. Metsä onkin mitä parhain teema vuodelle 2024, kun juhlimme 125-vuotiasta järjestöämme. Lähestymme teemaa erityisesti hyvinvoinnin, luonnontuotteiden ja jokaisenoikeuksien näkökulmista.

Metsällä on monia hyvinvointivaikutuksia: oleskelu metsäisessä ympäristössä parantaa mielialaa, lievittää stressiä, vaikuttaa immuunijärjestelmään, laskee verenpainetta ja edistää jopa oppimista. Kaikesta tästä pääsee osalliseksi ihan lähiluonnossa. Lähimetsät ja rakennetun ympäristön virkistysalueet ovat lähes jokaisen ulottuvilla. Lyhytkin oleilu puiden keskellä palauttaa työpäivän jälkeen ja kohentaa mielialaa. Hyvä juhlavuoden haaste onkin altistaa itseään mahdollisimman usein luonto- ja metsäympäristölle.

Luonnontuotteet – marjat, sienet, yrtit – näkyvät monen marttayhdistyksen toiminnassa ja ovat yhtenä pääteemana lähes puolella yhdistyksistämme. Martat tunnetaan erityisesti sienten ja sienestyksen asiantuntijoina. Tavoitteena on, että jokainen jakaisi tietojaan ja taitojaan lähipiirinsä kanssa sekä haastaisi itsensä oppimaan uutta.

Meillä Pohjoismaissa on maailman mittakaavassa harvinaisen laajat ja kattavat jokaisenoikeudet. Ulkomaalaiset usein ihmettelevät, kun saamme vapaasti kulkea maastossa, kerätä luonnontuotteita, onkia ja pilkkiä. Itse asiassa Suomessa taisteltiin jokaisenoikeuksista reilut sata vuotta sitten. Imatralainen Ilma Lindgren haki oikeutta tapauksessa, jossa paikallinen isäntä otti hänen keräämiään puolukoita itselleen vedoten siihen, että marjat kuuluvat maanomistajalle. Ilma voitti oikeuskäsittelyn lopulta korkeimmassa oikeudessa. Tapaus oli merkittävä jokaisenoikeuksien kehittymisen kannalta.

Suomen maapinta-alasta on metsien peittämää yli 75 prosenttia.

Oikeuksien mukana tulee velvollisuuksia. Erityisesti tässä ajassa meillä on sekä velvollisuus että mahdollisuus tunnistaa metsäluonnon itseisarvo. Metsät tarjoavat meille paljon hyvää ja vaikuttavat elämämme perusedellytyksiin. Mutta vaikka metsästä ei olisi ihmiselle mitään hyötyä, olisi metsä aivan yhtä arvokas sellaisenaan. Metsät ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjä. Suomen maapinta-alasta on metsien peittämää yli 75 prosenttia. Noin 40 prosenttia maassamme esiintyvistä lajeista elää metsissä, samoin yli 30 prosenttia maamme uhanalaisista lajeista. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on välttämätöntä käyttää luonnonvaroja kestävästi, mutta myös säilyttää ja suojella luonnonalueita. Martat edistävät näitä tavoitteita keräämällä juhlavuoden aikana varat Marttametsäksi nimettävän luonnonalueen suojeluun Luonnonperintösäätiön kanssa.

Juhlavuonna tapahtuu: on martan luontopolku, metsäjoogaa, retkiruokaa, opintoja jokaisenoikeuksista, juhlat metsässä… Toivotan kaikille virkistävää ja elämyksellistä metsävuotta. Nautitaan lähiluonnosta ja mennään metsään, jokaisena vuodenaikana!

Kirjoittaja työskentelee ympäristö- ja ilmastoasioiden asiantuntijana Marttaliitossa.