Näin selviät pimeästä vuodenajasta – Ota käyttöön 3 + 1 ideaa

Teksti: Katri Pellikka

Talven kynnyksellä moni pohtii, miten selvitä pimeästä vuodenajasta.

Valoa on vähän, mutta kauneutta riittämiin.

Tänä vuonna hyvät neuvot ovat erityisen kallisarvoisia, sillä suomalaisten luottamus omaan pärjäämiseensä on viime aikoina heikentynyt. Turvattomuuden kokemukset ovat lisääntyneet, kun tulevaisuus koetaan ennakoimattomaksi. Luottamus yhteiskunnan turvaverkkoihin ja oman elämän ennakoitavuuteen on heikentynyt esimerkiksi inflaatioturbulenssin ja ympäri maailmaa vyöryvien katastrofiuutisten vuoksi.

Villasukat, tunnelmallinen led-kynttilän liekki ja kuppi kuumaa auttavat hieman. Jos ne eivät tunnu riittävän, tässä 3 + 1 vinkkiä kokeiltavaksesi:

1. Iloa ja varmuutta taidoista

Taito voi olla paras apu arjessa selviytymiseen, väline toisten ilahduttamiseen tai keino mieltä rassaavista ajatuksista irti päästämiseen. Taidon kehittäminen, vaikkapa uuden reseptin kokeileminen, korien heittäminen pelikentällä tai vaatteen korjaaminen, saa aivot raksuttamaan. Tuloksena saamme herkullisen aterian, endorfiineja liikunnasta tai entistä ehomman vaatekappaleen. Tieto siitä, että ainakin jokin asia arjessa onnistuu omilla taidoilla, antaa varmuutta epävarmuuksienkin keskellä.

Säästäväisyys on käytännössä taitojen ja mielikuvituksen käyttämistä esimerkiksi ruoanvalmistuksessa ja vaatteiden sekä tarvikkeiden korjaamisessa. Ehkä oletkin huomannut, että joudut rahatilanteen kiristyessä käyttämään erilaisia taitoja kuin aiemmin.

Itse tekeminen ja taitojen vaaliminen voi ilahduttaa myös muita, jos esimerkiksi opetat suosikkitaitosi eteenpäin.

Mikä on paras arkeen liittyvä taito, jonka olet oppinut?

2. Hengitä syvään luonnossa

Luonnossa oleilun terveyshyödyt ovat meille tuttuja: syke ja verenpaine laskevat, lihakset rentoutuvat, stressihormonit vähenevät ja jopa vastustuskyky paranee. Luonto auttaa meitä pitämään huolta itsestämme. Marraskuisessa räntäsateessa seistessä hyvinvointivaikutukset voivat tuntua kaukaisilta, mutta jo muutama syvä hengitys ja hetkeen keskittyminen kohentavat oloa. Jopa luontokuvien katselu ja luontoäänten kuuntelu ikkunanraosta tai kuulokkeista parantaa hyvinvointiamme!

Pimeänä iltana, kirkkaalla kelillä, voit pysähtyä ihailemaan tähtitaivasta. Tutki kuuran jälkiä nurmikolla, kuuntele riitteen rapinaa ja ihmettele ensimmäisiä lumihiutaleita.

Luonnossa elpyminen ei maksa mitään. Lähiluonto on jokaisen saavutettavissa; jos ei heti kotioven edessä, niin pienen matkan päässä kuitenkin.

3. Näe yhteisöt ympärilläsi

Kulttuurimme korostaa yksilöä ja tämän vastuuta, mikä voi lisätä turvattomuuden tunteita. Pitääkö kaikesta selviytyä itsensä varassa?

Yhteisöllisyyden vahvistuminen kaikissa rakenteissa on hyväksi. Keskity hetkeksi huomaamaan ne kaikki yhteisöt, jotka kuuluvat arkeesi: me kahvihuoneessa lounastajat, me bussin odottajat, me vanhempien WhatsApp-ryhmän jäsenet. Pieni hymy tai tervehdys on ensimmäinen askel eteenpäin. Tarpeen tullen uskallat ehkä kysyä neuvoa mieltäsi askarruttavaan pulmaan muilta paikalla olevilta.

Yhteisöt ovat tärkeitä kriisien kohdatessa. Yhteisö luo turvaa, ja yhdessä voimme tehdä hyviä päätöksiä tulevaisuuden suhteen. Jos lähellä toimiva yhteisö on vieras, siihen kannattaa tutustua. Usein saa huomata, että minulla on yhteistä niidenkin kanssa, jotka ensisilmäyksellä vaikuttivat täysin erilaisilta. Tutusta yhteisöstä saa voimavaroja silloin, kun jaksaminen on itseltä aivan lopussa.

+ 1: Järjestöt ovat sinua varten

Riittävät ja saavutettavat palvelut, myös järjestöpalvelut, rakentavat luottamusta omaan arkipäivään. Järjestöt tuovat luotettavaa tietoa lähelle esimerkiksi verkkosivuillaan, lähitapaamisissa sekä chat- ja puhelinpalveluissa. Järjestöt tarjoavat täsmätietoa vaikkapa budjetoinnin aloittamiseen, kun oma rahatilanne huolettaa.

Osallistumalla itse jonkin sydäntäsi lähelläsi olevan järjestön toimintaan voit oppia uusia taitoja, löytää uusia yhteisöjä – ja kenties oppia nauttimaan siitä marraskuisesta luonnostakin.

Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana Kestävät talouspolut -hankkeessa Marttaliitossa.

Lue puheenvuoroon liityvien asiasanojen muita sisältöjä

Teksti: Katri Pellikka