Päivystävä feministi: Näin luodaan turvallinen yhteisö

Turvallinen tila ei ole pelkästään fyysinen paikka, vaan kokemus siitä, että on kunnioitettu ja arvostettu omana itsenään, ilman pelkoa syrjinnästä, häirinnästä tai ulkopuolisuuden tunteesta.

Elämme yhteiskunnassa, joka korostaa yksilön arvoja ja henkilökohtaisia saavutuksia. Siitä huolimatta ihmisillä on suuri tarve yhteisöllisyydelle. Olen pohtinut asiaa paljon viime aikoina, kun haastattelin eri sukupolvien ruotsinsuomalaisia naisia kirjaani Kansankodin suomalaiset naiset. Hämmästyin, miten tärkeää yhteisöllisyys oli ruotsinsuomalaisessa kulttuurissa erityisesti suuren muuttoaallon aikaan 1960–1970-luvulla.

Ihmiset kaipasivat seuraa, tukea sekä tuttuutta, ja niitä tarjosivat esimerkiksi Suomi-Seurat. Myös monilla toisen polven ruotsinsuomalaisilla oli samankaltaisia kokemuksia. Ruotsinsuomalainen yhteisö tarjosi monille paljon iloa, mutta jotkut saattoivat kokea sen myös ahdistavana tai rajoittavana.

Kuten Suomi-Seuroissa, muussakin järjestötoiminnassa voi kokea suurta yhteisöllisyyttä. Martat jos mikä on iso yhteisö, ja Martoissa ollaan yhdessä: kokoonnutaan, tehdään retkiä, kokataan ja leivotaan porukalla ja tehdään yhdessä käsitöitä.

Kun jäseniltä kerättiin 125-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vastauksia siihen, miksi he haluavat kuulua järjestöön, tulivat vastauksissa esiin uusien taitojen oppiminen, yhdessä tekeminen ja yhteiset arvot, mutta yhtä tärkeänä myös yhteisöllisyys. Se on ihana ja tärkeä asia, joka tarjoaa yhteenkuuluvuuden kokemuksia ja turvaa. Nämä ovat ihmisen perustavanlaatuisia tarpeita.

Kuuntele toisia

Yhteisöllisyydellä on positiivisia vaikutuksia sekä mielenterveyteen että fyysiseen terveyteen. Se tuo ihmiset yhteen ja auttaa torjumaan yksinäisyyttä.

Toimiakseen hyvin yhteisö vaatii jäsenten keskinäistä luottamusta, avointa kommunikaatiota, vuorovaikutusta, osallistumista ja erityisesti toisten kuuntelemista. Joskus nämä asiat saattavat unohtua, ja se tekee säröjä myös tiiviisti yhteenhitsautuneeseen ryhmään.

Olemme varmasti kaikki törmänneet huonoihin toimintatapoihin organisaatioissa, järjestöissä tai työpaikalla ja tunteneet ehkä itsemme ulkopuoliseksi jossakin ryhmässä.

Joskus samat ihmiset vievät kaiken tilan tai yhteisössä juoruillaan. Toisista saatetaan olettaa asioita ja voi olla ennakkoluuloja. Vanhemmat jäsenet saattavat jyrätä alleen nuoremmat, tai tietty ydinryhmä kontrolloi kokousten päätöksiä. Joskus yhteisössä unohtuu, että yhdenvertaisuus koskee myös eri kulttuuritaustoista tulevia tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvia. Muiden jäsenten hyväksyntä ja vastaanotto erityisesti uusia kohtaan vaikuttaa paljon siihen, kuinka ryhmä toimii ja miten yhteisössä viihtyy.

Muita kunnioittaen

Yhteisössä ihmisten tulisi tuntea olonsa hyväksytyksi sekä turvalliseksi, ja siksi on tärkeää luoda turvallinen tila. Se ei ole pelkästään fyysinen paikka, vaan henkinen tila, jossa jokainen kokee olevansa kunnioitettu ja arvostettu omana itsenään, ilman pelkoa syrjinnästä, häirinnästä tai ulkopuolisuuden tunteesta. Turvallinen tila tarkoittaa myös vapautta tehdä virheitä ja oppia.

Martoissa noudatetaan turvallisen tilan periaatteita, joilla pyritään luomaan tasa-arvoinen ja kaikille avoin paikka oppia ja työskennellä. On tärkeää, että marttatoiminnassa vallitsee avoin ilmapiiri, jossa kaikkien on helppo osallistua omana itsenään ja samalla kunnioittaa muita.

Avoimen keskustelun edellytys

Hyväksynnälle ja kunnioitukselle perustuvassa yhteisössä jäsenet uskaltavat jakaa omat ajatuksensa. Se mahdollistaa avoimen keskustelun, jossa yhteisön jäsenet voivat esittää huoliaan ja näkemyksiään luottamuksella. Parhaimmillaan se antaa mahdollisuuden kasvaa ihmisenä turvallisessa ympäristössä.

Turvallisessa tilassa olisi suotavaa kiinnittää huomiota erityisesti heidän oikeuksiinsa, jotka jäävät yhteiskunnassa syrjempään. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi vähemmistöt. Kunnioitus, luottamus ja empatian osoittaminen saattavat kuulostaa perusasioilta, mutta niiden ääneen sanominen ja toimeenpaneminen on tärkeää.

Ennakkoluuloton oppii

Turvallisen tilan periaatteet voivat olla hyvä käytännön työkalu kunnioittavan ilmapiirin luomiseen. Näihin periaatteisiin kuuluu muutama olennainen sääntö, ja yksi niistä on toisen henkilökohtaisen tilan kunnioitus. Se tarkoittaa, että toista ihmistä ei saa koskea kysymättä lupaa. Muiden rajoja ei voi tietää kysymättä. Kaikki eivät esimerkiksi pidä halailusta tai halua jakaa henkilökohtaisimpia asioitaan muille.

Ketään ei saa pilkata tai halventaa puheilla tai käytöksellä. Tietämättä ei saisi tehdä oletuksia vaikkapa ihmisen seksuaalisuudesta, sukupuolesta, kansallisuudesta, etnisyydestä, uskonnosta, arvoista, sosioekonomisesta taustasta, terveydestä tai toimintakyvystä. On myös hyvä muistuttaa, että voimme oppia uutta olemalla ennakkoluulottomia.

Tervetuloa omana itsenäsi

Turvallisen tilan luominen on jatkuva ja muuttuva projekti, joka vaatii yhteisön kaikilta jäseniltä sitoutumista ja halukkuutta kuunnella toisia. Jokaisessa yhteisössä on omat erityispiirteensä, ja jäsenillä voi olla asioista toisistaan poikkeavia kokemuksia ja erilaisia tarpeita turvallisuuden suhteen.

Yhteisö on parhaimmillaan paikka, jossa kaikilla on hyvä olla, ja jossa erilaiset ihmiset ja heidän haasteensa otetaan huomioon. Se on tila, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä.

Ehkäpä ensi kerralla Marttojen kokoontuessa jokainen voisi kiinnittää huomiota avoimeen ja turvalliseen ilmapiiriin ja tehdä selväksi, että kaikki ovat tervetulleita sellaisena kuin ovat. Sanoa sen ääneen. Näin yhteisönä annamme kaikille mahdollisuuden loistaa omana itsenään.