Pimeälläkin voi ulkoilla – Ei ole huonoa säätä, on vain väärät varusteet

Teksti: Anna Anttonen

Kuva: Shutterstock

Vuoden pimein aika tuo ulkoilijalle omat haasteensa – ja mahdollisuutensa. Kun taivas on jatkuvasti harmaa, kun töihin mennessä ja sieltä tullessa on pimeää, ja kun sateen ropina vain yltyy, saattaa tuntua houkuttelevalta jäädä sohvalle viltin alle. Pimeänä ja märkänä vuodenaikana ulkoilu ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen. Mutta kun asenne on kohdallaan ja varusteet kunnossa, ulkoilu on loskasäässäkin nautinto ja antoisa osa arkea.

Taskulamppu on ulkoilijalle tarpeen. Otsalamppu on kätevä, ja heijastimet tuovat turvaa liikenteessä.

Suomessa sääolosuhteet tunnetusti vaihtelevat: Räntä muuttuu lumeksi ja lumi vesisateeksi. Lämpötila sahaa nollan molemmin puolin. Paksuissa tamineissa tulee kuuma ja kevyissä kamppeissa vilu. Tästä selvitään kerrospukeutumisella: vaatetusta vähennetään ja lisätään tarpeen mukaan. Lähimmäksi ihoa tulee hengittävä vaatekerros, kuten villakerrasto, joka siirtää kosteuden pois iholta ja pitää lämpöä. Seuraava vaatekerros eristää kylmältä ja kostealta sekä lämmittää. Päällimmäiseksi puetaan sateen ja tuulen pitävät kamppeet ja jalkoihin pistetään vedenpitävät kengät.

Pimeänä vuodenaikana heijastin on ulkoilijan ehdoton varuste. Tasku- ja otsalamput tuovat lisävaloa. Kävely metsäpolulla tai hiekkatiellä taskulampun valossa tuntuu jännittävältä, kuin seikkailulta. Tutut paikat näyttävät ihan erilaiselta pimeällä kuin päivänvalossa.

Monet ulkoilureitit ja puistot ovat valaistuja, samoin ladut ja luistinradat. Hyvä valaistus lisää ulkoilumahdollisuuksia. Vaikka päivä on lyhyt, illallakin pääsee turvallisesti maastoon liikkumaan.

Hetki palautumiselle

Pimeys tarjoaa myös mahdollisuuden rauhoittumiseen ja hiljaisuuden kokemiseen. Arkisen tohinan keskellä tekee hyvää pysähtyä hetkeksi tarkkailemaan hämärän laskeutumista tai kuunnella ympäröiviä ääniä: tuulen huminaa puissa, sateen ropinaa, lumen narsketta askelten alla.

Pimeässä aistit herkistyvät ja ajatukset selkenevät. Ulkoilutuokio voi merkitä hengähdyshetkeä, ikiomaa palautumistaukoa, joka antaa voimia seuraavaan päivään. Aina ei tarvitse suorittaa ja liikkua täysillä, veren maku suussa.

Leppoisa lenkki hyvässä seurassa

Entä jos ottaisit ulkoilun tavaksi ystävien tai perheenjäsenten kanssa? Seura tuo turvallisuuden tunnetta, ja patikoidessa on hyvä puida puheenaiheita ja vaihtaa kuulumisia. Entä jos varataan viikosta yksi ilta pimeäkävelylle? Tehdään leppoisa lenkki, jota tauotetaan nauttimalla kuumaa juomaa termoksesta. Ja jos pikkujoulusuunnitelmat ovat vielä auki, tässä vinkki: pakataan ruokatermokseen riisipuuroa, termariin glögiä ja rasiaan pipareita, ja tarvotaan reput selässä metsään viettämään jouluun virittäytymistä.

Ulkoilu kannattaa aina, sillä mikä onkaan ihanampaa, kuin palata kodin lämpöön. Jos sade kasteli tai pakkanen viritti vilunväreet, sisällä odottavat lämmin tee, villasukat ja viltti. Pimeänä vuodenaikana ulkoilusta voi löytää aivan uudenlaista voimaa. Se vaatii ehkä hieman rohkeutta ja pientä suunnittelua, mutta palkitsee energialla, hyvällä mielellä ja sikeillä yöunilla.

Eiköhän lähdetä ulkoilemaan – myös pimeällä!

Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana Luontokoti-hankkeessa Marttaliitossa.

Lue puheenvuoroon liityvien asiasanojen muita sisältöjä

Teksti: Anna Anttonen

Kuva: Shutterstock