Ruokahävikki vähenee, kun taidot karttuvat

Olemme siirtymässä kohti kasvispainotteisempaa ruokavaliota. Se tarkoittaa uusia tuotteita, makuja ja ruoanvalmistustapoja. Ruokahävikki vähenee, kun opettelemme uusia tapoja ja luovumme vanhoista tottumuksista.

Uudistuvat ravitsemussuositukset, kansanterveyshaasteet ja ympäristökriisi ohjaavat meitä syömään yhä enemmän kasviksia ja kasvisruokaa. Moni kokee, että runsaan kasvisten käytön myötä myös hävikkiä saattaa syntyä helpommin – ainakin biojäteastia täyttyy nopeammin. Kasvisten käsittelystä syntyvä ruokajäte ei kuitenkaan ole ruokahävikkiä. Syömäkelvottomat osat, kuten banaanin kuoret tai maissin keskusta, lasketaan ruokajätteeksi.

Kasvisten käyttö, varsinkin jos siihen liittyy ruokavalion muutos, voi lisätä ruokahävikkiä. Jotkin kasvikset pilaantuvat herkästi tai ovat herkkiä lämpötilamuutoksille. Joskus taas heräteostoskasvis unohtuu vihanneslaatikon pohjalle. Kasviksia kannattaa opetella säilyttämään oikein: osa kasviksista säilyy paremmin viileässä, osa huoneenlämmössä. Suunnittelu auttaa hävikin vähentämisessä, kun heviosaston herkuillekin on mielessä tarjoilutapa. Jos tuli ostettua liikaa tuoretuotteita, niitä voi säilöä; hillota, mehustaa, hapattaa tai pakastaa.

Kuorineen ja kokonaan

Hävikin vähentäminen on tarpeellinen tavoite, sillä turhaa hävikkiä syntyy edelleen liikaa. Usein taustalla on vanhoja tottumuksia, joita voidaan muuttaa. Esimerkiksi monet kasvikunnan tuotteet voidaan syödä kuorineen. Omenat ja päärynät, etenkin kotimaiset tai luomuhedelmät, sopivat hyvin kuorineen syötäviksi. Kuoressa ja heti sen alla on suurin osa hyvää tekevistä ravintoaineista.

Olemme myös tottuneet heittämään biojätteeseen monien kasvisten syötäviä osia: parsakaalin ja kukkakaalin varret tai vaikkapa lehtikaalin ruodit. Usein nämä kovemmat kasvinosat ovat kelpo syötävää, niille on vain valittava sopiva valmistustapa. Lehtikaalin ruodit voi paistella pannulla parsan tapaan, ja kukkakaalin varren pilkkoa pieneksi ja paahtaa uunijuuresten kanssa. Myös höyryttämällä moni kovempi osa pehmenee miellyttäväksi. Nuupahtaneet kasvikset päätyvät usein hävikiksi turhan päiten. Sosekeiton, peston tai tahnan seassa moni väsynyt kasvis maistuu edelleen. Salaatit ja jotkin vihannekset voi virvoittaa kylmässä vedessä.

Kokeillaan, opitaan, maistellaan

Parhaillaan on käynnissä siirtymä kohti kasvispainotteisempaa ruokavaliota. Se tarkoittaa meille kaikille uusia tuotteita, makuja ja ruoanvalmistustapoja. Keittiössä kokeillaan, opitaan ja maistetaan. Siellä valmistetaan ihania uusia ja tuttuja makuelämyksiä itselle ja perheelle. Välillä epäonnistutaan, ja sitten harjoitellaan lisää.

Samalla on hyväksyttävä, että hävikki on osa harjoittelua. Hävikkiin onkin hyvä suhtautua armollisesti. Ruokahävikki pienenee sitä mukaa, kun makumieltymykset laajenevat, ruokavalio muuttuu kasvispainotteisemmaksi, suunnitelmallisuus lisääntyy ja taidot karttuvat. Samalla hyvinvointi lisääntyy, kansanterveys kohenee, ympäristö kiittää – ja ennen kaikkea ruokailo lisääntyy.

Kirjoittaja työskentelee Marttaliitossa johtavana asiantuntijana (ruoka ja ravitsemus)